|
 To bannge renndo e faggudu laamu nguu ɓeydii njoɓɗeele fotde sappoɓal, kono coodguuli geɗe nguura cowiima laabi ɗiɗi ɗo njahratnoo (ɓeydiima fotde 100%), ronkere golle kadi yettiima tolno mo meeɗaa yettaade e leydi hee. Hitaande yawtunde ndee ina maantiniri kadi geddooji safrooɓe e jannginooɓe .... To bannge renndo e politik noon, ɗee geɗe ina njeyaa e kewuuji ɓurɗi maantinde e hitaande ɓennunde ndee :
Saawiyee 2012 : lewru sippirooji. Ɗiin sippirooji peeñi ko e sahaa ɓeydagol coodguuli geɗe nguura, gadanngol laamu sosde bitikaaji “solidarité 2012”. Geddo sanɗaaji ISERI udditi hare ngam salaade uddugol duɗal mum en e cosgol duɗal kesal to Ayyuun; rewi heen ko duɗal jaaɓi-haɗtirde Nuwaasoot ɗo sanɗaaji ɗaɓɓatnoo ɓeydugol bursiiji um en. Oon sahaa gooto pelle daraniiɗe jojjanɗe aadee nannduɗe e IRA e “Hoto mem ɓiyleydaagu am” e senndikaaji jannginooɓe e gollotooɓe woɗɓe e Dillere Sukaaɓe 25 Feebariyee ina ndiinni e mbeddaaji.
|
|
 gnaade e kabaruuji koolniiɗi, nanaama wonde binnditagol Muritaninaaɓe wonɓe e Pari ena fuɗɗoo ñalnde Naasaande 14 e Mawnde 15 Colte 2013 to ambaasaad Muritani e Pari, 5,rue de Montevideo 75116 Paris.
Goomu binnditagol Muritaniaaɓe to Pari jooɗiima hannde ñalnde 9 Colte to ambaasaad Muritani to Pari ngam lelnude kuule ɗowooje binnditagol ngol. Ena tijjaa maa pelle keewɗe ndaro ngam ɗeen kuule ngona dewɗe laawol tawa ngonaantaa ɓaleeɓe kadi caɗeele no waynoo to Muritani nih.
|
|
 Taan Kajjata Siree Sammba Joom e Bakkaar Siidi Konko Siree Sawa Laamu, taan Ceerno Hamediin e Ummu Jeliyaa, Bah Mbaare Sammba Bakkar jibinaa ko e hitaande 1946 e nder galle lawakooɓe deeniyankooɓe Waali Jantaŋ, Waali gural Sule Buubu Gaysiri Dewal Sawa Laamu Yero Jam Koli Tengella. Yumma makko yalti ko e galle jeŋjeŋɓe, seernaaɓe wuro Ɓoggel Fadduwaa, wiyetee ko Habii Ceerno Hamediin Jeŋ walla Habii Ummu Jeliyaa. Baaba makko, kanko Mbaare, wiyetee ko Sammba Bakkaar Siidi Konko Siree Sawa Laamu Yero Jam Koli Tengella, jiidi ko e Boy Bakkaar, Jaanga Bakkaar, Faatumel Bakkaar e Ayse Bakkaar
|
|
 E nder duuɓi tati cakkitiiɗi ɗii, seppooji mbaɗii to Mederdra, Maktaa Lasaar, Geeru, Kiifa, Tintaan, Jigenni, Fasaala e nokkuuji goɗɗi leydi ndii ngam ɗaɓɓude heɓde kuuraa walla ndiyam walla ustugol coodguuli geɗe nguura ekn…
Yeru, ñalnde 5 abriil 2012 wuro Muktaa Lasaarnaaɓe mbaɗii diiño ngam ɗaɓɓude ndiyam. Polis yani e maɓɓe, sari ɓe, jaggi e maɓɓe yimɓe 19. Nde hooreejo leydi ndii yahi toon, fodani ɓe ñawndude caɗeele maɓɓe ɗoon e lebbi 4. Heen lebbi tati ɓennii, hay dara ɓe njiyaani tawo. Jigenniinaaɓe kadi njaltii e mbeddaaji ñalnde 21/05/2012. Mette maɓɓe ko caɗeele nguura e uddaare nokku oo. Ɓe ngarii haa Nuwaasoot, ɓe njahii haa galle Abdel Asiis ngam wullitaade. E lewru Feebariyee 2011, Fasalanaaɓe pinnii no feewi, sibu ɓe njahii ha ɓe nduppi kuɓeeje laamu. Polis yani e maɓɓe, sari ɓe.
|
|
E nder duuɓi tati cakkitiiɗi ɗii, seppooji mbaɗii to Mederdra, Maktaa Lasaar, Geeru, Kiifa, Tintaan, Jigenni, Fasaala e nokkuuji goɗɗi leydi ndii ngam ɗaɓɓude heɓde kuuraa walla ndiyam walla ustugol coodguuli geɗe nguura ekn…
Yeru, ñalnde 5 abriil 2012 wuro Muktaa Lasaarnaaɓe mbaɗii diiño ngam ɗaɓɓude ndiyam. Polis yani e maɓɓe, sari ɓe, jaggi e maɓɓe yimɓe 19. Nde hooreejo leydi ndii yahi toon, fodani ɓe ñawndude caɗeele maɓɓe ɗoon e lebbi 4. Heen lebbi tati ɓennii, hay dara ɓe njiyaani tawo. Jigenniinaaɓe kadi njaltii e mbeddaaji ñalnde 21/05/2012. Mette maɓɓe ko caɗeele nguura e uddaare nokku oo. Ɓe ngarii haa Nuwaasoot, ɓe njahii haa galle Abdel Asiis ngam wullitaade. E lewru Feebariyee 2011, Fasalanaaɓe pinnii no feewi, sibu ɓe njahii ha ɓe nduppi kuɓeeje laamu. Polis yani e maɓɓe, sari ɓe.
|
|
 Hol ko urmbiti haala ? Urmbiti ka ko haala Eli wul Muhammed Faal e rajo keso biyeteeɗo Muritanid ñalnde aset 2 suwee 2012. Ɗoon e ɗoon, woodi heɓɓiiɓe haala makko, mbiyi o yeddii wonde Muritaninaaɓe taccinaama e hitaande 1989. Ɓe mbiyi o wiyii « hay ɓaleejo gooto taccinaaka… ». Ko ɗumɗoo woni ko urmbiti haala. Wiyde « ɓaleeɓe taccinaaka »
tawi noon hay Maawiya e hoore mum yahiino haa wiyi « jiɗɗo fof yo artu », ina foti mettude yimɓe fof sibu, kaan haala diwtaama ko ɓooyi, gila nde Maawiya haali konngol mbiy-ɗen ngol, caggal ɗum Siidi wul Sheek Abdallaahi felliti artirde ɓe, Abdel Asiis ari, jokki ngool gartirgol…
|
|
