Ɓataake Ben Aali feewde e Wul Abdel Asiis |
“Musiɗɗo jahdiiɗo njogitaari, kaaldirtu-mi e maa ko no neɗɗo haaldirta e mo woowi nii, nde tawnoo ko miin heccu maa, miin kadi idi maa e garaad seneraal oo, kam e golle hooreyaagal leydi. Laabi ndew-ɗen ɗi ina nanndi no feewi, yanti heen, ko aan woni hooreejo leydi cakkitiiɗo yillaade mi. Balɗe tati tan, caggal nde ummi-ɗaa Tuunus, bone njofi e am. Enen ɗiɗo kala, en leelii naatde konu, kono ɗum haɗaani en yaawde ƴellitaade, haa won ɗeen kunuɗe bonɗe mbaɗti wiyde, so en keɓii garaad seneraal oo, ko sabu men walleede, kono en kaandaani heen.
Enen ɗiɗo kala ngommbatno-ɗen ko saraaji laamu, kam e nder galleeji laamu, eɗen njeeɓa “listuruuji” (lampaaji cinndaaɗi) mum jooɗɗi en haa ɓurti, haa nattu-ɗen waawde wonde ɗo ɗi ngalaa. En mbaɗii kuudetaaji ɗiɗi, miin kuutorii-mi ko hujja rafi cellal ngam waɗde mo am oo, aan kuutori-ɗaa ko njogitaari ngam waɗde mo maa oo, kuudetaaji ɗi njogoraani abada limteede e golle jooɗɗe. Waɗi-mi wiyde noon, ko enen ɗiɗo kala liɓ-ɗen ko hooreeɓe leydi nayeeɓe, ɓe ngalaano gardeeɓe, ɓe ngalaano toppitiiɓe kisal, so wonaa ngal mbaɗanno-ɗen ɗum en, enen e koye men ngal. Kuutori-ɗen ko hujjaaji gooti ngam ittude ɓe e laamu, hay so tawii duuɓi 21 ina ɓilii hakkunde kuudetaaji men ɗi, tee ngar-ɗen e laamu nde, yaakaare mawnde fawaama e men. Podooje men ko goote : demokaraasi, wellitaare, potal, nuunɗal, ɓamtaare e denndaangal podooje ɗe alaa goongɗinooɓe ɗum en so wonaa ɗaayɓe. Miin fof adii boom yejjitde ɗe. Tee, e fawaade e kabaruuji ummortooɗi-mi Nuwaasoot, aanne a woɗɗaani loowde ngool laawol. Kono yawtaani tawo. Aɗa waawi heɓɓitaade, hade maa bonireede no am nii. Aɗa hatojini e waajuyaaji, ɓiy neene ma. Ma mi rokke heen haa heewa. Sompu demokaraasi e leydi ma. Hoto heɗo yimɓe wiyooɓe wonde leyɗe Aarabeeɓe e Afrik njontaani heɓde demokaraasi. Wellit ɓesngu leydi maa haalde miijo mum, e nder jaayɗe binndaaɗe, e nder jaayɗe nanyiyɗe, hoto haɗ hay dara, hoto fiy, hoto sok haɓantooɓe ndimaagu. Gaddo hakkeeji njuɓɓudi e batu. Kiiɗal e piggal e ownugol beeli alaa ko njibinta so wonaa ɗomka ndimaagu; tee, nganndaa, ñalnde kala ɓesngu felliti tamde fiyakuuji mum, alaa fof ko waawi falaade ɗum, hay polis ɓurɗo bonde e winndere nde waawanaa ɗum. Tuunusnaaɓe kollitii ɗum hannde. Ƴeewaa noon, miin miɗo sikka alaa ko ɓe ŋakkiraa. E fawaade e kabaruuji parti am oo e guwarnama am oo e capanɗe sarwisaaji ñukkindagol ɗi cosnoo-mi, ndokkatnoo kam, e fawaade e ɗiin kabaruuji, njaggiraa-mi ko no wage nii, no annebi mo ɓe mbaawaa seertude. Miɗo wasiyo maa ɗo wasiya mawɗo : hoto heɗo yimɓe rewooɓe ina ndeftano maa wonde alaa fof caɗeele ngoodi. Ɓe njiɗi tan ko haalde ko welat maa ngam hisnude postooji maɓɓe e ɓure ɓe keɓata ɗe. Pot-ɗaa heɗaade ko yimɓe woɗɗuɓe laamu ɓe, ɓesngu ngu, tee ƴettaa kabaruuji e nokkuuji keewɗi, ceertuɗi ; hoto sikku abada wonde ko aan ɓuri yimɓe fof, miijo ngo cibooji takkiiɗi ma ɗii etotoo naatnude e hakkille ma. Yuɓɓin woote bellitiiɗi, laaɓtuɗe. Hay so tawii aduna oo fof ɗaɓɓirii ma ɗum, salo waɗde ko ɓuri manndaaji ɗiɗi. Reeno, no neɗɗo reentortoo baras nii, hoto parti maa o, hono parti laamiiɓe o, hoto maappaade. Hoto woppu komersaaji e samgañel sampertel en ina ɓeyda coodguuli geɗe nguura haa ɓurta. Hoto yaɓɓu luulndo maa, mbele aɗa daña purtorgel so tawii henndu waklitiima ; yamir polis maa yo reeno neegre, reeno yaawde rawaandu (yaawde fellude) so tawii seppooɓe ina ɗaɓɓa nuunɗal e potal. Hoto woppu galle maa e banndiraaɓe maa, ɓadiiɓe walla woɗɗuɓe ina kuutoroo ngonka maa ngam heɓde ko ngalaa hakke. Sibu, alaa fof ko ɓuri ɓesngu kollaangu haɗaa tawi woɗɓe ɓe kaandaani heen ina ndokkee, sabu tan ina njogii banndiraaɓe e nder laamu, alaa fof ko ɓuri nguun ɓesngu njaɓɓaangu, bonde.
Mi joofnataa ooɗoo ɓataake tawi mi siftinaani ma battane oon neɗɗo mo ɓooyduno-ɗaa, mo ɓallino-ɗaa ko juuti, gonɗo hannde keediiɗo am to Kattaar, hono gonnooɗo persidaa Wul Taaya, mo nganndu-ɗaa bettiranoo ko no mbettiraa-mi nii. Aɗa jogii fartaŋŋe waawde reentaade joofnirde no min njoofniri nii. Hoto woppu oon fartaŋŋe, hade ɓoccitaade ma. Musiɗɗo maa ndeen, Siin El Abidiin Ben Aali." Ahmed wul Sheex, Udditirka “Le Calame” ñalnde 26 saawiyee 2011 Fulo : Bookara Aamadu Bah Tesko : Ɗumɗoo ko winndannde jaaynoowo biyeteeɗo Ahmed wul Sheek, hooreejo jaaynde lollunde wiyeteende "Le Calame". Ben Aali winndaani Abdul Asiis (min tinaani dey!) source : FBP |
Lundi, 14 Février 2011 00:50 |