CELLAL: Jabet e nder duunde Afrik: Hay so tawii Jabet ko ñawu cuuɗiingu, mbeeɓngu reentaade |
Eyowitaade e OMS kam FID (Kawtal hakkunde leyɗe ngam Jabet), ko wappii 12 miliyoŋ afriknaajo ina wondi e Jabet. Ndee limre haa jooni e wiyde maɓɓe ina jogori sowaade ɗoo e duuɓi noogaas garooji. Ko ɓuri haaɓnaade heen kadi, 80% e nder ɓeen wonduɓe e ñawu Jabet, tinaani ñawu nguu e nder ɓalli mumen sabu mumen waasde ƴeewndaade. Ko ɗuum waɗi, Jabet e nder Afrik ko saɗeende mawndu to bannge cella
Jabet ko ñawu cuuɗiiɗo, boomooru ngu faltaaki tolnooji duuɓi, hay so tawii ñawu nguu ƴellitirtoo ko jamjam kono ko e mbaadi duumiindi. Jabet arata ko e baɗte aaƴagol dolngo (metabolisme) suukara ummaade e ñameele e fawaade e ŋakkungol jeñtingol hormon insiliin mo keeñel kuuse (pankereyaa) yeñtinta. Ko oo hormon halfinaa dolngo kam e mooftugol gilikoos (suukara) e nder ɓanndu. Ko ɗuum waɗi so insiliin ŋakkii, suukara ɓeydoo e nder ƴiiƴam; waɗde mbiyen: caɗeele ngarii. Eɗen mbaawi feccude Jabet e mbaadiiji ɗiɗi: Jabet mo wonaa insiliin-jowitiiɗo (insiliin-yowitaaki) maa Jabet mbaydi2, inniraaɗo jabet "payɗo". Oo jabet tawetee e ƴellitiiɓe to bannge duuɓi, e ko ɓuri heewde "aybuɓe" ko ɗuum waɗi beydogol teddeendi maɓɓe ina usta seeɗa seeɗa mbaawka pankereyaa e ɓulnude insiliin. Ndii mbaydi Jabet ɓuri jaalɗaade (90%); ɓee ɗoo katojinaani (e ko ɓuri heewde) pinngaade ngam fotndude moddugol suukara e ƴiiƴam maɓɓe; ko ɗuum waɗi eɓe mbaawi haaɗde e ñaamdu ndu alaa suukara yantude e ƴettugol poɗɗe biyeteeɗi weñjabetiyankooji ngam safraade. Jabet "payɗo" heewaani maale peeñɗe, joom mum heewi tan ko betteede caggal ƴeewndo ƴiiƴam maa taare ender ƴeewndo safrordu kuuɓtodingo. Kono tan maale jeertinooje ina ngoodi. E wiyde Dr NGHEMKAP Armand Médecin des Hôpitaux: Daawal duuɓi 7 ina heedi hakkunde nde moddugol suukara feeñata e mbaadi aaƴiindi e nder ƴiiƴam e nde joom mum heewi tinde ñawu nguu. Ko ɗuum waɗi anndude maale jeertinooje ɗee ina jogii nafoore mawnde e waawde falaade maa haɓaade ñawu nguu.Ko ɗee ngoni maale ɗee: Ɗee maale jeertinooje ɓuri jiccude ko e Jabet "pooƴɗo" sabu eɗe mbaawi waasde teskeede e Jabet "payɗo". Ko waawi heen wonde kala, jabet heewi yiyteede ko e tolno lammo-setoniyankeewol (acido-cétose) tolnodiiɗo e keewgol pakitngol ɓalli setoniyankooji nder ɓanndu sabu taaynugol ɓellere ngam waɗtude ɗum e mbaydi suukareeje. Ngol lammugol jabatiyankeewol ina waawi aaƴaade feewde e komaa lammo-setoniyankeewol ɓurngol waawde yooɓaade araaɓe jabet. No paamraten: kuɓɓam ɗam ɓanndu heewi huutoraade ko suukara gilikoose, so ŋakkere waɗii sabu insiliin nattude waawde yettinde suukara oo e nder selilaaji, ɓanndu ƴeewata ko huutoraade kuɓɓam ngoɗɗam ko ɗuum waɗi ruttitoo e taaynude ɓellere mooftanoonde, ndeen ɓellere so taaynaama ina adda goppe ko ɗuum reɓata haa rokka komaa. Nguurndam garaaɗo jabet yowitii ko e insiliin. E nder Afrik, pittaali keewɗi, haa teeŋti e sukaaɓe ina mbaasee sabu lamlammo setoniyankeewal jabetyankeewal sabu ŋakkere insiliin. Woɗɓe ina gondi e jabetaaji aaƴiiɗi gaddooji caɗeele njiyɗe maa ñabbuuji ɗaɗi koyɗe keewɗi saabaade taƴgol koyɗe ekn..Afrik woni duunde ɓurnde famɗude pirlitte cellal jowitiiɗi e ñawu jabet. E fawaade e ƴellitagol ñawu nguu, laamuuji ɗii poti ko sirŋinaade haa newnana kala garaaɗo jabet e heɓde insiliin no ɓuri yaawde e neworaade e wallude pelle kaɓantooje nguu ñawu mboomooru. (sewnde: Le panafricain) |
Lundi, 07 Février 2011 11:10 |