Eyowitaade e OMS kam FID (Kawtal hakkunde leyɗe ngam Jabet), ko wappii 12 miliyoŋ afriknaajo ina wondi e Jabet. Ndee limre haa jooni e wiyde maɓɓe ina jogori sowaade ɗoo e duuɓi noogaas garooji. Ko ɓuri haaɓnaade heen kadi, 80% e nder ɓeen wonduɓe e ñawu Jabet, tinaani ñawu nguu e nder ɓalli mumen sabu mumen waasde ƴeewndaade. Ko ɗuum waɗi, Jabet e nder Afrik ko saɗeende mawndu to bannge cella

Jabet ko ñawu cuuɗiiɗo, boomooru ngu faltaaki tolnooji duuɓi, hay so tawii ñawu nguu ƴellitirtoo ko jamjam kono ko e mbaadi duumiindi. Jabet arata ko e baɗte aaƴagol dolngo (metabolisme) suukara ummaade e ñameele e fawaade e ŋakkungol jeñtingol hormon insiliin mo keeñel kuuse (pankereyaa) yeñtinta. Ko oo hormon halfinaa dolngo kam e mooftugol gilikoos (suukara) e nder ɓanndu. Ko ɗuum waɗi so insiliin ŋakkii, suukara ɓeydoo e nder ƴiiƴam; waɗde mbiyen: caɗeele ngarii.

Eɗen mbaawi feccude Jabet e mbaadiiji ɗiɗi:
Jabet insiliin-jowitiiɗo maa jabet mbaydi1, mbiyeteengu kadi jabet "pooƴɗo" ngaroowu e ko ɓuri heewde e sukaaɓe, kurkaaji kam e sagataaɓe ɓe njettaaki duuɓi mumen 40, ɓe keeñel kuuse mumen ɓulataa insiliin. Ndii mbaydi Jabet ina mema 10% araaɓe jabet. Ndee fedde ko maa pinngoo sahaa e sahaa kala insiliin mbele njuɓɓundi ɓanndu mumen ina waawa artude.

Jabet mo wonaa insiliin-jowitiiɗo (insiliin-yowitaaki) maa Jabet mbaydi2, inniraaɗo jabet "payɗo". Oo jabet tawetee e ƴellitiiɓe to bannge duuɓi, e ko ɓuri heewde "aybuɓe" ko ɗuum waɗi beydogol teddeendi maɓɓe ina usta seeɗa seeɗa mbaawka pankereyaa e ɓulnude insiliin. Ndii mbaydi Jabet ɓuri jaalɗaade (90%); ɓee ɗoo katojinaani (e ko ɓuri heewde) pinngaade ngam fotndude moddugol suukara e ƴiiƴam maɓɓe; ko ɗuum waɗi eɓe mbaawi haaɗde e ñaamdu ndu alaa suukara yantude e ƴettugol poɗɗe biyeteeɗi weñjabetiyankooji ngam safraade.  Jabet "payɗo" heewaani maale peeñɗe, joom mum heewi tan ko betteede caggal ƴeewndo ƴiiƴam maa taare ender ƴeewndo safrordu kuuɓtodingo. Kono tan maale jeertinooje ina ngoodi.

E wiyde Dr NGHEMKAP Armand Médecin des Hôpitaux: Daawal duuɓi 7 ina heedi hakkunde nde moddugol suukara feeñata e mbaadi aaƴiindi e nder ƴiiƴam e nde joom mum heewi tinde ñawu nguu. Ko ɗuum waɗi anndude maale jeertinooje ɗee ina jogii nafoore mawnde e waawde falaade maa haɓaade ñawu nguu.Ko ɗee ngoni maale ɗee:
- taare keewɗe duumiiɗe  ngam seertude e suukara ɓurtuɗo e nder ƴiiƴam. Ko ɗuum doktoreeɓe mbiyata poli'irii (taare-keewɗe).
- njaram ndiyam keewɗam ɗam gasataa tawi ittaani ɗomka sabu taare keewɗe. Ko ɗuum wiyetee polidipsii (aaƴogol-taare)
- keyɗugol ɓurtungol sabu ɓanndu ronkude huutoraade gilikoos (suukara) tawateeɗo e ƴiiƴam oo.
- pooƴndam njaawɗam kam e tampere fakitnde sabu ɓanndu ruttanaade ko mooftanoo e huutoraade ɓellere yantude e porotiinaaji ngam waylude ɗi waɗta ɗi suukareeje (gilisiid).

Ɗee maale jeertinooje ɓuri jiccude ko e Jabet "pooƴɗo" sabu eɗe mbaawi waasde teskeede e Jabet "payɗo". Ko waawi heen wonde kala, jabet heewi yiyteede ko e tolno lammo-setoniyankeewol (acido-cétose) tolnodiiɗo e keewgol pakitngol ɓalli setoniyankooji nder ɓanndu sabu taaynugol ɓellere ngam waɗtude ɗum e mbaydi suukareeje. Ngol lammugol jabatiyankeewol ina waawi aaƴaade feewde e komaa lammo-setoniyankeewol ɓurngol waawde yooɓaade araaɓe jabet.

No paamraten: kuɓɓam ɗam ɓanndu heewi huutoraade ko suukara gilikoose, so ŋakkere waɗii sabu insiliin nattude waawde yettinde suukara oo e nder selilaaji, ɓanndu ƴeewata ko huutoraade kuɓɓam ngoɗɗam ko ɗuum waɗi ruttitoo e taaynude ɓellere mooftanoonde, ndeen ɓellere so taaynaama ina adda goppe ko ɗuum reɓata haa rokka komaa.
Deentagol ngol ɓuri yowitaade ko e salaade joowondiral teddeendi (ƴettude ɓanndu fakkitndu), reentaade woon e ñameele, salaade ngaameela sabu ko ɗuum woni ndaɗɗudi Jabet. ko feewti e ƴeewndogol ngol, so tawii joom mum ko joom ɓanndu, mo heewaani dille (gaamɗo), maa omo jogii mo o jiydi gonnduɗo e jabet, omo wasiyaa nde o ƴeewndotoo gooltol e hitaande kala ngonka suukara e nder ƴiiƴam makko, hay sinno ko ngam laaɓtindaade.

Nguurndam garaaɗo jabet yowitii ko e insiliin. E nder Afrik, pittaali keewɗi, haa teeŋti e sukaaɓe ina  mbaasee sabu lamlammo setoniyankeewal jabetyankeewal sabu ŋakkere insiliin. Woɗɓe ina gondi e jabetaaji aaƴiiɗi gaddooji caɗeele njiyɗe maa ñabbuuji ɗaɗi koyɗe keewɗi saabaade taƴgol koyɗe ekn..Afrik woni duunde ɓurnde famɗude pirlitte cellal jowitiiɗi e ñawu jabet. E fawaade e ƴellitagol ñawu nguu, laamuuji ɗii poti ko sirŋinaade haa newnana kala garaaɗo jabet e heɓde insiliin no ɓuri yaawde e neworaade e wallude pelle kaɓantooje nguu ñawu mboomooru.
Ko reentaade tan kam e falaade ngoni moccirɗe ɓurɗe sellude ngam haɓaade nguu ñawu mooytotoongu ina booma!

(sewnde: Le panafricain)
Mammadu Saalif Mbaay - Pulaagu.com