14 Seeɗto (Mars) 1983, 14 Mars 2011, ko hikka waɗi duuɓi joogaas e jeetati (28) caggal jibineede Annebi Iisaa ko Fedde politikyankoore haɓateende taƴde geƴƴelle e koyɗe ɓaleeɓe wiyeteende FLAM (Forces de Liberation Africaine de Mauritanie)jibinanoo tawa payndaale mayre dagiiɗe ko taƴde geƴƴelle kaɓɓaaɗe e daaɗe ɓaleeɓe leydi Muritani haa teeŋti noon e leñol wiyooɓe mbiy mi walla wiy maa mi en ɓe.

E nder ndeen Maanditaare poomne takket takket politik jamma e ñalawma, subaka e kikiiɗe lowre FLAMNET nde Fedde nde jeyani hoyre mum Allah rokkii ɗum fartaŋŋe bismaade gooto e garmeeje mayre mo hulaani reedu hollataa keeci, oon gorko jaambaaro potnduɗo kasoo e kasanka mum woni Pr Sow Ibrahiima Mifoo tergal e yiilirde ngenndiire tawa koolaaɗo tamnaaɗo njuɓɓudi e jaɓɓal kettuki walla kuccam politik fedde momti bojji lollirde «Flam» haɗnde laamuuji safalɓe Muritani feewnitaade e ɓaleeɓe ɓe mbiyaani, mbaɗaani so wonaa wiyde yoo eddaaji ɓalli fof potnde haa pota e nder Ndenndaandi Islaamiyankoori Muritani, leydi ndi taaniraaɓe maɓɓe lewnoo haa weli faarnoraade.

Pr Ibraahiima Soh

Hade men naatde e mbunndi mbunndi yeewtere nde o waɗdunoo e musidɗo men Mohammadu Kaaw Tuure jogiiɗo konngol Fedde nde e wondiiɓe mum, maa en njubbu huunde seeɗa e felo ngoraagu o ɗo gorko tamnaaɗo kuccam nde ɗo Fedde taƴgeƴƴelle nde ardiiɓe mumen kaɗaa fiyde koyngal leydi Muritani to booti maɓɓe ndaasaa to. Haalooɓe pulaar mbiy : »wulaango jamma accidtaake e gooto », ko ɗum addani lowre mon Pulaagu.Com ruttitaade e nde waɗnoo ñalnde 14 lewru ngon-ɗen ndu, ñalawma maanditaare Kawtal ngal fuli ɗum e Pulal maa Fulfulde mbele banndiraaɓe ɓe kumpitaaki tuubankoore ɓe fof ina mbaawa faamde huunde e jiyanɗe makko labaaɗe ko fayti e nguurndam politik leydi Islaamiyankoori Muritani.
Hay sinno ko o haali ko haali ko fof en mbaawaa ɗum fulde e ɗemngal ngal, maa en eto tonngude heen ko ɓuri faayodinde ko nde tawnoo hare ko hare mo woni kala.
Holi Gonɗo Pr Soh Ibrahiima Mifoo Secretaire Charge de L’organisation et de L’orientation Politique FLAM?

Pr Soh Ibrahiima Mifo eɗen mbaawi wi’de ko gooto e terɗe gaafnooɗe fedde janngooɓe caggal leydi so en kaalii tuubankoore mbiyen membre fondateur kawtal janngooɓe e duɗe hakkundeeje e Jaaɓi haaɗtirde mbiyen (Mouvement des Élèves et Étudiants Noirs (MEEN), des FLAM et de l´UNESM),ko o tergal guurngal, daringal darnde laŋ haa ko ɗum saabinoo nii boom jaggal makko muusngal to leydi makko Muritani ɗo neɗɗaagal yeddaa e hitaande 1986 o tiggaa haa muusi, o weddaa e kasaara kasaa mo aldaa e ñaawoore.Saabii jaggal ngal ko ɓaawo nde ɓe njaltini ɗerewol mettere (manifeste) eɓe pilloo heen ngonka ɓanndu ɓaleeru e nder leydi Muritani,laamu ngu wiyi holi saayoo eɓe kaala ko ɓe kaali ko, eɓe mbicca ndiyam mbonɗam e innde Muritani.Caggal ɗum laamu haasideewu safalɓe nefi mo,riiwi mo e gollorɗe mum (fonction publique),sabu makko jeyeede e ñiŋɓe Muritani.Kono nde tawnoo ko o hulɓinee ɓeydoo ɓadtaade ɗum yagginaani mo, saka waylude jaɓɓal politik fayde e ɓeen haasideeɓe ɓaleeɓe. Nde tawnoo balɗe nani yeeso ndeen Allah waɗlii mo, o ɓoccitiima e juuɗe añɓe, o tawi gonaangal makko e leydi ndi nattii dagaade, sabu kisal makko nattii woodde, o haɓɓi beelnol makko o taƴti maaje maa keeri hakkunde leyɗeele ngam daɗndude fiɗtaandu makko hay sinno tawii hakkille makko heddii ko rewo e wooda boowe.Gila ndeen haa jooni ko ina abboo e duuɓi 24 Pr Soh Ibrahiima Mifoo fiyaani koyngal Muritani, o woni tan ko hakkunde Afrik, Orop e Amerik ngam hirjinde muritaninaaɓe mooliiɓe toon ko fayti e kuccam ɓaleeɓe haa teeŋti noon e fulɓe. Nde o ummii Muritani leydi ndi o ronnoo e maamiraaɓe makko o adii rimtude dimngal makko ko Kodduwaar to leydi Houphouet Boigny kanko e musidɓe makko ɓe Allah faabii e kasooji Baañ e Walataa, ɓe cosi ɗoon catal FLAM, tawa ko kanko wonnoo ɓannginoowo ngal.O dogi toɓo, o yani e ilam, nde fiyannde geer siwil duknoo e Kodduwaar, o wiyi ɗo ɓuuɓii, o wakkii kartaabe makko, o joli e laana ndiwoowa o njuuroyii Dowlaaji Dentuɗi Amerik (USA) o woni toon ko Allah haaji, omo gollanoo ƴellitaare Fedde FLAM nde o heɓi fartaŋŋe ardaade kuccam mum hannde, hade janngo. Ko adii ɗum Pr Soh Ibrahiima Miifoo meeɗiino wonde hoyreejo Fedde Pinal e Coftal ɓalli (ASC) wuro Jowool to o dawi to,tamnaaɗo (gardiiɗo) kawtal Jaalo-Waali tawa renndini ko pelle keewɗe palol daande maayo (rewo e worgo).
Hannde 14 Mars 2011 o ɗo gonnooɗo jannginoowo ɗemngal farayse to duɗal hakkundeewal Selibaabi, Kayhayɗi e to Dimmbookoroo e leydi Kodduwaar kañum e heewreede jaɓii bismeede ɗo e lowre FLAMNET ngam jaabtaade huunde e naamndaade toɗɗiiɗe nguurndam Kawtal ngal, kootol walla jooɗagol FLAM e nder Muritani, Jeytaare worgo Sudaa,seppooji sukaaɓe muritaninaaɓe e ko nanndi heen...

1FLAMNET: Hoyreejo jam ñalli, 14 lewru Marsa 1983, 14 lewru Marsa 2011, ko hikka waɗi duuɓi 28 ko Fedde FLAM (Force de Liberation Africanie de Mauritanie)jibinanoo tawa fayndaare nde ko momtude bojji ɓaleeɓe.Holi no njiyr-ɗaa nde ɗo maanditaare e so tawii a wiyaama yo a waɗ ɓeto (bilan) holi ɓeto ngo mbaɗantaa Fedde nde caggal duuɓi 28 nguurndam?

Pr Ibrahiima Mifo: Caggal yettere Allah, nde ɗo maanditaare foti wonde ko adii fof ko ruttude teddungal denndaangal kala neɗɗo mo jaɓɓal maa jaamabaragal mum ñemmbaa e nder nde o hare dagiinde haa teeŋti noon e ɓe ɗo yarlitiiɓe waɗɓe heen ndoolon mumen heddiiɓe ɓe ngoppi heen piɗtaali mu’en. Hare men nde noon ko njeñtudi ndonuuji golwole keewɗe ɗe maamiraaɓe men hanki ngam salaade macungaagu, yaɓɓeede, honeede e ndimaagu mum e ɓakke ireede . Tuggude e kelgol muudo horma mo jibnaaɗo men tawa kadi ko neɗɗo alliyanke laaɓɗo hono Ceerno Suleymaani Raasiin Baal mo Boode Laawo fayi murtuɓe hitaande 1776 haa yettii jaambareeɓe wolde arwaniire caggal jeytaare 1966.Kono kadi nde o ɗo maanditaare ko etaade waɗde ɓeto (bilan) sabu kala gollal so gollaama haa joofii ina moƴƴi ɓetee, ƴeewee so tawii payndaale toɓɓanooɗe ɗe njettaama walla alaa, hay sinno tawii njeñtudi golal men ngal hay gooto humpaaka faayiida mum. E nde o ɗo Fedde noon ñalnde fof gooto e men kala ina foti ɓeydaade fooɗtude dadol ngemmbe mum haa tiiɗa nde tawnoo donngal ngal ina teddi refti heen kadi lofu ngu ina juuti, ko alaa sago harbiyankooɓe waawɓe mbaɗɗu ndañee. Ko wonaa ɗum  e miijo am mbaɗtaten mawninde maanditaare Fedde nde walla lelneten kaɓirɗe tan ko nde añamleñamaagu momre seeɗa safalɓe natti fayde e keewal ɓalli ɓaleeji Muritani. Haade noon wonii haa jooni ɗeen payndaale keɓaaka hay gooto e men fotaani jogaade cuusal waɗde pankareeje ina diwa, ina doƴƴoo tawa ɓiɓɓe baabiraaɓe e neeniraaɓe mum ko yaɓɓaaɓe maa ko arani en e nder leydi ndi njeyaa. Goɗɗum wonaa wastanaade Allah, so en mbelaama piyto-ɗen becce sabu Fedde nde sosaa haa jooni hay daartiyanke politik gooto fiyaani walla enndaani fiyde casol e nder nguurndam dawrugol leydi Muritani tawa ɗemngal mum fergitaaki e Fedde FLAM. Ɗum firti ko goodal men ina haɗi heewɓe ɗaanaade haa koyɗitoo, ndeke noon en potaani ñoofaade e doge toɗɗiiɗe nguurndam leydi ndi.Wakkilaare e hirjinde cate Fedde nde ina njokki haa jooni.So ɗum ɓennii ɓulnaade peeje ɗaɓɓirɗe ngalu ngam rokkude kawtal ngal ƴiiƴam kesam meeɗaani ŋakkude walla lohde. So tawii ko keneeli waylaare dookɗi ɗi, ko huunde waɗnde faayiida no feewi ko ɗum waɗi ina naamndii harlude peeje ñeeñɗude jahdooje e ɗamawuuji maa mbiyen nii boom muuyooji renndooji men ɗi…

2 FLAMNET: Ellee ɓaayantaa ko haalde eɓɓoore toɗɗiinde kootol maa gartol FLAM e nder leydi men Muritani ko muritannaaɓe heewɓe waali wuro en e hakkunde leyɗeele ñaagii Fedde men nde yoo waɗ? 

Pr Ibrahimma Mifoo: Yimɓe ɓe ina poti teskaade ɗum ɗoon ko sippiro politik (defi) mawngo kadi joofle (consequences) ɗe ina mbaawi baɗtinde baɗtinira no boni e nguurndam hareeji Fedde nde kadi ko alaa e sago cuusen haaldude goonga mbaasen cuuɗondirde naafɗe, e so ɗum laatiima ina waawi jibinde kettuki kesi pul e nder dingiral politik leydi ndi.Ko waawi wonde heen fof kam wiyde ina hoota haa teeŋti noon e Fedde waynde no FLAM, ko ƴettude waalaare dimngal mawngal to bannge politik, fotaani jaggireede no caakaneeje nii.Ko ɗum saabii kaaldigal luggal tawnowal fannuuji ɗi kala ko wayi no fiɗnjanngiin (psychologie), renndoyankaagal e politik ko fayti e kootol FLAM to jeyaa too yeewtanooɓe e nder cate Fedde nde fof e sahaa ɓennuɗi. Paamon tonngi baɗaaɗi heen ɗi ina ndeeƴi e hakkille mo woni kala ɓooyataa so tawii Allah jaɓii e mooɓondiral garowal njeñtudi ɗeen golle kaŋŋeyankooje ciynee gooto fof fawa heen yiytere mum walla heɗoroo noppi mum.

3 FLAMNET: Pr Ibrahiima kootol FLAM wontii coccorgal e hunuko mo woni kala walla mbiyen no lacciri kurtungu nii garɗo fof sahantu hoyre mum.
E sahaaji ɓennuɗi ɗi, Fedde men nde won e hilifaaɓe mayre alaa ko keddanaa, mbiyaa biyaate bonɗe pawaa cukñaagu e nder Internet. Holi yiyannde maa heen e holi ko cikku-ɗaa foti jibinde ngu ɗo ngañgu walla yiɗde wiccude ɓeen diƴƴe bonɗe?

Pr Ibrahiima Mifoo: Mboɗo sikki jiyanɗe keewɗe ina mbaawi rokkeede e firo ka ɗo haala kaalaaka hay sinno tawii ko neɗɗo go’to haali kaan ɗoon haala maa tawa ko e nokku .
Ɗum fof e wayde noon miin e hoyre am mi yiyaani hay maalde wootere walla ngañgu ngootu e ko haalaa ko. Mi sikkaani kadi ko so tawii ko maalde fentaa ɗoon ngam sarde maa bonnude hakkillaaji yimɓe mbele joom mum en ina mbertanee toon leece politik mbismee no haanirta nii.
E jooni jooni o mi jaɓii fuunteede maa fuuntude hoyre am wonde hay dara kewaani, ko nanaa ko kadi ko kolce bawɗi tan wonnoo. Kadi mboɗo jogii njoorto wonde ɓeen banndiraaɓe bismanooɓe e ndeen haalirde kaali tan ko jiyanɗe mumen, tee kadi eɓe njogii ndimaagu haalde ko weli e nder yeewtere wel maa. Minen fedde FLAM emin ngoongɗini walla nii boom min mbiya emin njahdi e haalde miijo mum waasa suuɗde hay sinno tawii ñiŋooje kaalateeɗe ɗe ko e amen payi.
So tawii yimɓe ɓe ko goongiyankooɓe eɓe poti yettude Fedde nde kaaɗdi njettoor haa e geɗe ɗiɗi maantiniiɗe go’ darnde Fedde FLAM e nder nguurndam politik leydi Muritani e ɗiɗi batte njeñtudi golwole (hare) maɓɓe faayodinnde.So mi artii e toɓɓere arwaniire nde, mboɗo nafii sikke wonde so tawii banndiraaɓe men ɓe teeŋtinii wonde ko alaa e sago njaɓen jolde e dingiral ndernderal politik leydi men Muritani ko teskaade ɓe sooynde dawrugol woppaande toon ina sooyi nde eɗen mbaawi walla eɗen poti ɗum waawde remande ɓiɓɓe leydi ndi ɗomɗaaɓe potale ƴellitaare. Emin paami ɓe kaali tan ko ko woni e nder ɓerɗe maɓɓe, tee kadi minen e koye amen min mbelsindaaki ndeen yiyannde rokkaande.Ko waawnoo wonde heen fof, banndiraaɓe yimɓe ɓe e sikke am ina potnoo jogaade nuunɗal ruttude Fedde nde njettoor guurɗo ɓe mbaasa wonde  sabu nde suusii ubbitde maa mbiyen joopaade haasidaagal e añamleñamaagu laamu Muritani fayde e ɓaleeɓe kadi Kawtal ngal wonii daɓɓel toowa wulaango ngam haɓaade añamleñamaagu e macungaagu hakkunde leƴƴi.

4 FLAMNET- Ɗi ɗo sahaaji fof en njiyrii gite men e teleeji seppooji ɗi sukaaɓe muritaninaaɓe mbaɗata ñalnde fof e mbeddaaji wuro laamorgo ngo hono Nuwaasooro ngam ŋarɓitde laamu ngu e tippo politik renndoyankeewo guuraaɗo o. Mboɗo sikki aɗa rewindii kabaruuji gummotooɗo toon ɗi, tee kadi aɗa waɗti heen hakkille no feewi. Holi no njiyru-ɗaa ɗi ɗo seppooji (murteende) e nder Ndenndaandi Islaamiyankoori Muritani?

Pr Soh Ibrahiima Mifoo: Duwoto-ɗen tan ko nde ɗo ƴiiwoonde feŋnde hoto wontu ƴiiwoonde saaynde, yo nde ñiiɓ nde butta waylaare haa laabi coka, mbele eɗen njaɓɓa e pele ɗe ɗo leyɗeele gadiiɗe dikkaade laamuuji kiisnooɗi waɗataa, waɗataa tan haa ɓeen wiyeteeɓe hanki ko biruuji baawɗi piyaa e leydi ngardinaa koye.Ɗeen leyɗeele puɗɗuɗe jam ko(Tinisii e Ejipto). E sikka am dalillaaji potɗi duñde yimɓe ɓe e murteende ina mbayi no kooce ngasataa go’ añamleñaagu laamu ngu, ɗiɗi macungaagu caɗtungu,tati baasal njahngal haa fuɗi jalluɗe hawi haa hanndii yimɓe e dmuɗe cuuɗi mu’en.  Ko wonaa ɗum ko ko waasde waɗtorde walla hormaade yimɓe ɓe to bannge politik, pinal haa wiyan maa jebbilaare ɗaɓɓere golle sukaaɓe joom en seedanteeje (diplomes)…Mi anndaa holi ko ɗiin seppooji njogori jibinde e sahaaji garooji,kono mboɗo goongɗini wonde maa ñalawma go’to ar hay doole piyooji, cokooje e barooje goote mbaawataa surde muumaa ngu ɗo ndimaangu maa mbiyen wempeƴere jeytaare wonnde e arde nde.

5 FLAMNET- E nder lewru Samwiyee maayndu ndu diiwaan mo Worgo Sudaa (Sud Soudan) caggal duuɓi limit limtinɗi duko kure conndi jamma e ñalawma, Kartuum fellitii rokkude alaa e sago diiwaan o jeytaare mum politik. Holi no njiyru-ɗaa o ɗo buklet baklet politik kewɗo e nder doŋre men Afrik?

Pr Soh Ibrahimaa Mifoo: Eɗen nganndi tiiɗ-hoyraagu e añamleñaagu Kartuum e salaade ɗum heɓtinde hujjaaji pineyankooji e politikyankooji nde ɗo hettere e leydi ndi waawata tan ko jibinde ngal ɗo ceergal politik.
Ɗum nii mboɗo sikki ɓuri moƴƴude e Worgo Sudaa, haade hankadi ko kañum jogii kuccam mum e junngo no maayo fiiɗiri fof so welaama awira noon, ɓaade jeytaama e leyɗeele dimɗuɗe. E nder ndiin mbaydi emin cuusi jogaade ɗamaawu wonde oon waylo waylo politik kewɗo Sudaa maa njeertin no feewi laamu Muritani ɓe paama golal luujangal toon ngal jalaani hay gooto engal waawi boom oolaade janngo e Muritani, hay sinno tawiino ɗum ɓuraani en. Kono pulaar wiyi:”so neɗɗo ronkii e neene mum, muuyna e maamiraaɗo mum”.Sabu hay renndo wooto waawaa tan duumaade joñeede e yaɓɓeede haa buutufal wutta.Ina anndanoo ngootaagu ndi ɗo leydi waawataano tabitde tawa laamu Kartuum ina jokki ƴettude ɓoggi kalifaandi caɗtundi ina haɓɓi e daaɗe leƴƴi ɓaleeɓe (majorite)ɓe deedi mu’en keewi mette ko ina tolnoo e duuɓi limti limtinɗi. Ndeke noon ina jojji to bannge nguurndam ɓulnaade peeje palotooɗe musibbaaji, waɗda heen fulla e faayidaagal saloo Aduna jala ɗumen.No yiɗi fof waya, kono Fedde FLAM (Forces de Liberation Africaine de Mauritanie), ina ngoongɗini wonde hannde o ngootaagu walla deeƴal e nder leydi Muritani ndi waawaa duumaade tabita tawa diiwanuuji mum ɗi palol daande maayo ɗi keɓaani walla ndokkaaka jeytaare mu’en haa timma.

6 FLAMNET- E mba’di kuuɓtidinndi holi konngol maa eeraango ngo muuya-ɗaa yettinde muritaninaaɓe haa teeŋti noon e terɗe fedde nde dariiɓe jamma e ñalawma ngam haɓɓitde geƴƴelle e yooltude hujjaaji ɓaleeɓe?

Pr Soh Ibrahimaa Mifoo: Ko adi fof ko jaarde maa yettude njettoor keeriiɗo e ballal ngal on ceeraani e waɗde walla addande lowre men nde fotaani waylude jaɓɓal mum sabu ko kayre woni tufnde ƴoogirde kumpital Kawtal men ngal, kadi ko kayre woni njaatige kala ɓuraaɗo doole haɗaa (teetaaɗo) konngol wonande banndiraaɓe men ɓe kala. So ɗum ɓennii ma mi weddo ɗo eeraango tawa ndewnu ɗum ko e ngal pulareewal ngal njanngu mi e ɗe ɗo balɗe mboɗo sikki konngol ngol ina joopii ko heewi,tee e sikke am faamooɓe ɓe maa paam.:”ko jamma juuti ko fof maa naange fuɗ”. Mboɗo wiya kadi yo en mbaɗtu nii mo wuuri haa teeŋti noon e hoyreejo fedde men. Hare noon ko jokki!so en kaalii ɗemngal farayse mbiyen La lutte continue!.
(sewnde/source:Flamnet)

Amadou NDIAYE Zorro Pulaagu.Com/Gabon (Iwdi: FLAMNET.INFO)