amiil Wul Mansuur jeyaa ko e worɓe dawriyankooɓe naatirɓe damal mawngal jeyaa; ngaal woni ummanaade ndimaagu kam e potal. Ko darnde ngam daɗndude miijooji ɗi roondii, o tabitini ɗum e golle nde o ardii komin arafaat, ɗo ɗowgu makko yeeɓaa, o taƴii geɗe ɗe ndewaani laawol, ɗe yuɓɓo laamu ɓennungu nguu mahi e renndo ngoo. Ndeen darnde addani mo jennooje, jagge e dow belaaɗe, dummbeede haa nawi mo laawol tumarankaagal.Kanko kala e hisnoode to Belgik, o felliti artude e leydi makko ngam jokkude darnde ko nguun tonngu waawi dasande mo kala.

Hannde, lannda Tawasul ka o ardii jeyaa ko e lanndaaji dawrugol kattanɗi e soode diɗɗe diɗɗe yimɓe seerɓe ciiri, ɗo tawetee eddaaji leydi ndii kala ina ndenndi, ko ɗuum waɗi lannda kaa jogaade fooɓre ñiɓiinde e leydi. O waɗdi ndee yeewtere toɗɗiinde ngoƴaaji kam e caɗeele leydi Moritani ko e AVOMM, keɗto ɗee yeewtere ndee:

AVOMM: Jam ñalli, Musiɗɗo Jamiil Wul Mansuur. A yettaama e teddungal ngal mbaɗan ɗaa min, nde njaɓ ɗaa jaabtaade naamnde avomm.com kam e lowre lannda Tawasul e tawtoreede musiɗɗo Umar Aamdu Mbaay, jaayndiyanke, karalloweb ndeen lowre.
Ko ɓooyaani koo lannda mon siifii nanondiral e lannda Ba'si Sirinaawa, ɗuum jibini kulol e nder renndo ngoo, mbele aɗa waawi jubbande en e loowdi ngaal piɓondiral? Holi ko tagi ko oon lannda tan ciifondirɗon?

Jamiil Wul Mansuur: Mi yettii on e oo fartaŋŋe mo ndokku ɗon mi. Njiɗ mi wiyde ko dawrugol amen ko feewti e jokkondire ɓooyii laaɓde. Haa teeŋti so oɗon ciftora teppe duuf hoɓɓe lannda amen tuma nde mooɓondiral amen gadanal, lanndaaji dawrugol ummiiɗi e leyɗeele aarabeeɓe, Afrik haa to Asii. Ko lanndaaji ceerɗi ngoƴaaji, so ɗi islaamiyankooji maa goɗɗi. Ɗum firti ko ɗo amen, emin njogii jikku ko feewti e jokkondire jaltuɗe. Oon woni udditanaade kala lannda ka min mbaawi fottude miijo, no ɗuum waawi fotde kala. Ko wonaa ɗuum, min puɗɗiima jokkondire e lanndaaji dawrugol keewɗi, haa teeŋti e kawritnooɗi e mooɓondiral amen ngal. Lannda Ba'si jeyaa ko e gadiiɗi jaabtaade e ndeen yiɗde. Min ciifondirii nanondiral e dow toɓɓe denndaaɗe ina e majje naamndal palestiinnaawal kam e dawrugol Amerik e nder oon diiwaan. Ɗoo noon ina jojji kolliten wonde emin njogii geɗe keewɗe ɗe min luurdi. Ko wonaa ɗuum koo, emin ciifondiri nanondiral goɗngal e lannda Aljerinaawa ka guurte islaamiyankeewa. Ko ɓooyaani koo ne  min ciifondirii e lannda Hisbullah mo Liban, e njillu mumen ɓennungu ɗo e leydi ndii. Jooni min ngoni ko e heblude njillu mawngu lannda oo to Senegaal. Ndeke, so en njiɗii mbiyen, emin njogii dawrugol udditiingol wonannde mo woni kala.

Ko feeewti e mbaydi, mbaawndi jolnude kulol wonannade yoga, yo mo woni kala deeƴnu fittaandu mum, ndiin mbaydi jeyaaka e toɓɓe nanondire amen, ɗe min ciifdi e lannda Ba'si mo sirii. Sabu minen ko min lannda ngenndiiwa, ka ndaɗɗudi mum woni ɓaarorde islaamiyankoore kono kaɓantooka ngootaagu ngenndiiwu wonannde Moritaninaaɓe kala. Ko ɗuum tagi nii, min njogii jotondiral moƴƴal e kaa lannda kaalaaka, tawi min ngaldaa hono ngaal jokkondiral e ba'siyankooɓe moritaninaaɓe.  Waɗi noon ko, emin piɓi wonde lanndaaji ɗi guurte ngenndiniije, njogii ko jiyɗe paaɗɗe ko feewti ngootaagu ngenndiiwu. Ko ɗuum waɗi, jiyɗe amen ina ngoɗɗi ɗe maɓɓe to ɓe mbaawi jeyeede e leƴƴi kala.
Udditaare amen ko feewti e jokkondire jaltuɗe, wonaa tan jeyaa ko e dawrugol amen, kono timmitinat ɗum e mbaydi ndi gaa mum alaa. Ɗo mi siftina wonde min eerinooma tuma nde mooɓondiral amen gadanal lannda koministe Siniwaa. Waɗde, ɗee jokkondire kam e piɓondire kollitaani saka baɗtina e jiyɗe toɗɗiiɗe caɗeele ngenndiije maa ko abbitii e leƴƴi moritaniiji. E fawaade heen, lannda Ba'si ko "lannda ngenndiiwa aarabe", minen min ngonaa ɗuum.

AVOMM: Heewɓe ina keewi naamnde ko feewti e lannda Tawasul wonde ɗum lannda Islaamiyankeewa. So en njiɗii laɓɓitinde, mbele ko on jokkoode banndiraaɓe-juulɓe ɓe Ejipti, maa njuɓɓudi nanndo salafiyankooɓe, kettuki Sawuudiyankooɓe maa walla ɓurɗon huccude ko e mbaydi ɓurndi wellitaade yeru lannda islaamiyankeewa mo Turki, gonɗo hannde e jappeere?

Jamiil Wul Mansuur: Ɗo, mboɗo yiɗi hollitde wonde minen ko min lannda dawriyankeewa moritaninaawa jogiika ɓaarorde islaamiyankeewa. Emin ngoɗii konngol "lannda islaamiyankeewa" sabu ɗuum noddude woon faamaamuya.
Min ngonaa jokkoode banndiraaɓe-juulɓe ɓe Ejipti, maa njuɓɓudi nanndo salafiyankooɓe, kettuki Sawuudiyankooɓe. So goonga emin njogii ko min ndenndi e banndiraaɓe-juulɓe ɓe Ejipti, kono emin ceerti e pelle salafiyankooje. ko min lannda dawrugol nguurka, liggotooka e dinngiral dawrugol. Sikke alaa, emin tiimtoo e kala ñemtinorde daɗnde hono no ñemtinorde Turki, PJD mo Maruk, maa lanndaaji goɗɗi ɓasiiɗi e islaam, hollirɓe humpitooji uddital, ɗowtiiɗe kuule islaamiyankooje, udditaniiɗe kesamhesaagu, to bannge dawrugol kam muuyaaɗe ɓesnguuji. Min kaaliino ɗuum e mbaydi laaɓtundi, e nder yiyannde amen hakkilanteewo kam e feññinaango dawrugol kuuɓtodinngol, wonde ko min lannda dawrugol njogiika duttorɗe islaamiyankooje.
Min ngonaa jokkoode hay gooto. Min njiɗi ko ñaawreede kaɓorɗe amen kam e baɗal amen dawriyankeewal tawi min ñaawraaka ndaɗɗudi njogitanaandi bannediraaɓe-juulɓe ɓe Ejipti maa juɓɓule islaamiyankooje nanndo majje e nder winndere ndee.

AVOMM: Seedaama e ko sakkitii koo dille konuyankooje ngam falaade diɗɗe jogitiiɗe jokkondirɗe e Aqmi. Mbaar Moritani wonaani e jolde e dinngiral wolde hakkunde mum e niwɗere Ndaɗɗudi (Al Qaida) ?
Jamiil Wul Mansuur: To bannge amen, emin keelɗunoo e ko yowitii  e ngal naamndal. Minen, emin ndiddii terorisma. Min kollitii ɗuum ko aldaa e moggere ko maa feere moritaniire, tawtinoore banngeeji ɗii kala, mbaydiiji ɗii kala ngam haɓde e nduu duleyndu. Hono no nganndirɗon nii, terorisma ko duleydu hannde adunayankeewu, memndu leyɗeele goɗɗe e nder diiwaan oo ko wayi no Aljeri, Maruk, leydi men ne daɗaanii e mayru. Ko ɗuum waɗi ko maa feere ngam haɓde e nduu boomooru. Kono ɗuum noon yiɗaani wiyde wonde ko Moritani foti daraade darnde heddiiɓe ɓee e ndee hare.
E nder ngenndi men, eɗen poti haɓtaade e mbaaydi ndegiindi e kuuɓtodinndi nduu henndu bonndu. Ko wonaa ɗuum, ina waɗi yiyannde hisnoore, nde fotaani yeebeede. Kono etaade amde duƴƴal jaambaaro e nder keeri janani, e wondude e dawrugol ngol en ngalanaa ɗum hattan, mboɗo sikki ɗuum jaɓotaako.
Mboɗo sikki ko ardii kala, ko waɗɗii e wonde en Moritaninaaɓe, ko haɓanaade keeri men, huuɓnude kisal men enen e hoɓɓe men. Kono en potaani naatde e feere tubakiri ngam haɓde e Ndaɗɗudi. Ɗuum wonaa haaju men.

AVOMM: Moriyani mawninii ñalawma 28 jolal 2010, Maanditaare 50ɓiire jeytaare mum. Holi ɓeto ngo mbaawɗaa waɗande en e ndee maanditaare 50ɓiire?

Jamiil Wul Mansuur: Hay so en njiɗaa dey, ɓeto ngoo ko bonngo. Sabu caggal duuɓi cappanɗe joyi goodal laamu ngonɗen haa jooni ko e ngonka kaaɓniika. Gila e ngootaagu ngenndi, haa to demokarasii, haa yettii faggude e renndo. Ndeke ɓeto ngoo ko bonngo, ko boni koo ɓuri ko moƴƴi koo.
Kono ɗo amen, emin nanngitii e oo ñalawma. Sabu ko ñalawma jeytaare ngenndi Moritani. Kono, oo ñalawma tulwinaama, sabu Moritaninaaɓe mbardaama yarga e oon ñalawma, ko ɗuum waɗi emin paami mette e sunaare woon yimɓe, emin ngondi e maɓɓe.
Emin ngoongɗini wonde, bonnude bagi ngenndi e renndo ngootaagu leydi men, sabu nikñude teemedde teemedde moritaninaaɓe, sabu tan jeyeede ɓe e leñol maaniwol, ko huunde bonde. Ko ɗuum waɗi lannda amen wiyii e yeewtere nde min njuɓɓinnoo e maanditaare jeytaare ndee: "eɗen mawnina ñalawma 28 jolal, kono kadi eɗen cunii ko waɗanoo e oon ñalawma to Inaal, so warngo 28 ofisiyee kam e soofaaji moritaninaajo ɓaleeɓe. So en nduttiima  e keɓe capanɗejoyaɓiije, mboɗo sikki ko ustaare wonaa ɓeydaare.

AVOMM: Teemedde konunkooɓe e siwil en mbaraama e tataaji konunkooɓe e nder Moritani e kitaale 90, AVOMM kam e lanndaaji dawrugol haa pelle jojjanɗe aadee  ina naamndii yo battamboniiɓe ɗiin warngooji ɗi ngaldaa e ñaawoore yoo njagge, ñaawee. Onon, ɓe lannda mumen ɓaarii e islaam, noddi nuunɗal kam e potal, holi konngol mon heen?

Jamiil Wul Mansuur: Ko mbaaw ɗen wiyde e ɗum ɗoo, ko ceddeeje baɗaaɗe e dow moritaninaaɓe, e dow jaambureeɓe. So won toɓɓere ƴiiƴam rufaande, alaa e sago battamboniiɓe golliiɓe ɗee ceddeeje ñaawee. Ndeke en mbaawaa faalkisaade sabu ñaawoore ko ñaawoore, potal ne ko potal. Kono minen e nder lannda Tawasul, ko adii kala, ko yoo ko laaɓi waɗe e ko ɓenni ko feewti e ndaamordi (?). So ɗuum yawtii, ñawndungol ndiin ndaamordi (?) ina foti tonngeede e dawrugol kuuɓtodinngol toɗɗingol heen bannge, artirde ñaawoore ngam boomiiɓe ɓee, bannge goɗɗo oo, aawde weeyo heso deeƴre renndo hakkunde ɓiɓɓe leydi ndii e ciiri mumen; mbele damal ruttitaade e fuɗɗoode ina meƴƴoo. Ndeke, ko maa ñaawoore kam e weeyo koolondiral hakkunde moritaninaaɓe.

AVOMM: Holi yiyannde nde ndokkaton ngonka 20 000 mooliiɗo moritaninaajo to Senegaal, wuurɓe haa hannde e caɗeele mawɗe baasal leydi e baasal ɗereeji jeyeede e leydi kam e mooliiɓe to Mali fadndiiɓe haa jooni?

Jamiil Wul Mansuur: Lannda amen Tawasul ɓooyii yeewtude ndee yeewtere, miin e hoore am mi haalii e mum e nder batirde ngenndi, tuma joɗndeeji hoolaaɓe ndeen batirde, e wiyde mi e pellital daartateengal Hooreejo Siidi ɓiyi Seek Abdallaahi e artirde taƴtinanooɓe moritaninaaɓe e ñawndude caɗeele maɓɓe ko miijo fuɗɗoode ngootaagu ngenndi men. Ɗoo noon, njaɓanee kam yettude ngaal pellital cagotinngal ngal Hooreejo Siidi ɓiyi Seek Abdallaahi ƴettunoo. E nder ƴettugol konnguɗi men e ndeen batirde, min ñiŋii ngonka kaaɓniika mettuka ka koreeji men moritaninaaɓe moolinooɓe to Senegaal.  Emin mbiya ka ngonka ka ɓe nguuri gila nde ɓe ngarti ko nganka ka aaɓnotaako to bannge renndo hay to bannge ɗereeji kam e caɗeele leyɗeele maɓɓe. Miijo amen ko taƴtinanooɓe moritaninaaɓe ina njari e ummoraade e leydi maɓɓe jotondiral "keeringal", ngonka neema haa teeŋti to bannge muññital kam e jawdi ustooji ko ɓe nguurnoo e tooñannge e oon tuma.

To bannge Moritaninaaɓe taƴtinanooɓe Mali, min naamndiima ko laaɓi e ko huttaa ko yowitii e maɓɓe; kono haa jooni, hay jaabtawol nanningol ummingol e laamu min keɓaani. Kono e miijo amen, eɗen poti jokkude naamndaade tawi taƴonduiraani haa ko laaɓi yana. Sabu emin ngoongɗini wonde gartugol mooliiɓe wonnooɓe Senegaal  haa e wonnooɓe heen Mali, naati ko e mbaydi mahtaade ngootaagu ngenndi, haa jooni lofiingu ngu sikkaaka. Jokkude ɗuurnaade kam e faalkisaade ngonka mettuka ka artuɓe ɓee nguuri kaa wisataa ndiyam jam e beldital ngenndiwal ngal cabbino ɗen. Mboɗo ngoongɗini wonde ngonka nguuratooka maa mbiyaa keeriɗam e weytaare wonannde banndiraaɓe men artiranooɓe Senegaal mbele ina tina wonde njeyaa ko e leydi ndii, mbaasa wonde tumarankooɓe.

AVOMM: On njaltinii ko ɓooyaani koo ko yowitii e caɗeele macungaagu, mbele ɗum jaɓɓaama no haaniri wonannde ɓe ɗuum toɗɗii ɓee kam dente luutndiiɗe-macungaagu. Holi ko wonnoo heen jaabtawol maa yiyannde laamu nguu?

Jamiil Wul Mansuur: Hono no nganndir ɗon nii, min njaltinii ngool ɗerewol, yanti heen min njuɓɓini mooɓondiral mawngal to galle sukaaɓe kiiɗɗo oo ɗoo Nuwaasoot ngam hollitde ɗum ɓesngu Moritani. So goonga, waɗii dille bannge yoo bannge, ɗuum ina haani wonaande naamndal baa'ngal noon farwude. Ko adii fof, woon hatanteeɓe luutndiiɓe-macungaagu ɓe mbeltaaki heen. To bannge goɗɗo oo, jeyaaɓe e ndaɗɗudi amen, coftanaano ɗuum sabu e sikke maɓɓe en ndiwtii keeri ko yowitii e ndeen toɓɓere.
To bannge amen, emin ngoongɗini wonde en taaɓiima taaɓal paayodinngal. Taaɓal feewde laawol ngol yiyannde laaɓtunde e huuɓtodinnde e ngal naamndal njiyaagu. Hannde, eɗen mbaawi wiyde wonde Tawasul heɓtinaama e fedde doole dawriyankooje e renndoyankooje haɓantooɓe njiyaagu e baɗte mum. Emin mbasorii ngal taaɓal, emin miijii waɗde, minen e njuɓɓudi amen halfinaandi ngal naamndal,  ko ɓuri ko gollaa koo e oo bannge. Ko goonga laamuuji ɗii ko ɗo ngonnoo ɗoo tan ngoni gila ko ɓooyi, ina ɗuurnii no feewi ngal naamndal. Ko ɗuum waɗi, ɗi kuutoraaki kuule ceddinɗe njiyaagu. E fawaade e ayaawo ngo ɓe takkata hatanteeɓe jojjannde aadee, e wiyde ɓe njiyaagu woodaani e nder Moritani. Ko ɗuum woni ko laamu nguu jooɗtorii, ndeke ɓe mbeltotaako e ballal amen ngal.

AVOMM: Hatanteeɓe IRA haa teeŋti e hooreejo mumen Biraam ɓiyi Abeydi nana ndummbaa e nder kasoo sabu maɓɓe fawde junngo e njiyaagu laabtungu, holi ko Tawasul haalata heen?

Jamiil Wul Mansuur: Tawasul yaltiniino yeeynaango mum ko yowitii e ɗee nangɗe, e nder maggo min kiitorinooma ɗeen nangɗe, min naamndinooma ne kayne yo ɓe ngoppite ko aldaa e yowre ɓeen hatanteeɓe jojjanɗe aadee. Min mbiyiino ne, ko himmi koo, ko ɗowtaade e mbaandi goongɗundi e ñisndi kuule ceddinɗe njiyaagu kam baɗte mumen. Mboɗo sikke, emin keelɗunoo e ndeen winndannde.

AVOMM: Holi jotondire mon e laamu Hooreejo Muhammed ɓiyi Aziz?

Jamiil Wul Mansuur: Minen ko min luutndere. So goonga ina waɗi luutndere ɓurnde haraade e amen haa teeŋti ko bannge aybinde. Kono ɗuum riiwtaani ko min luutndere demokaraasiire. On mbaasataa janngude, e ɗii lebbi min ndarniino keɓe peewtuɗe e dawrugol bonngol laamu nguu. Ndeke ko jotondiral hakkunde laamu e luutndere. E kuuɓal, min etotoo ko wonde moccooɓe, mahooɓe e ƴeewooɓe ko foti, kono ɗuum haɗataa min aybinde dille laamu nguu so tawii geɗe ɗee njahaani ko feewti e yiilngo leydi ndii.

AVOMM: Holi darnde nde lannda mon darii ngam loggitde jiiɓru hakkunde keewal (fedde laamiinde) e ɓamdugol luutndere demokaraasiire?

Jamiil Wul Mansuur: Fotde amen wonnoo ko ñaagaade caggal nde toɗɗe hooreyankooje laamu ɓenni, nde kaaldigal waɗetee. Kono mo woni kala e yiɗde mum yoo kaaldigal waɗ, alaa ko gasi. Min mbiyi foti adaade tammbaade ndeen fotde ko fedde laamiinde ndee. Ko hooreejo leydi oo foti eewnaade feewde e kaaldigal ko feewti e geɗe leydi ndii. Moritani fotaani ɗoweede no ɗowretenoo adan nii. Alaa e sago kaaldigal hakkunde laamu e luutndere ko toɗɗii naamnde ɗee kala: ngootaagu ngenndi, faggudu men,demokaraasii men, jokkondire men jaltuɗe kam e jokkondiral hakkunde konu e e dawrugol. Ko maa ɗee naamnde kala ciggee, ko maa fotdeeji kala ƴettee ko adii nde geɗe ceɓɓittoo.

AVOMM : E hitaande 2005, oɗon njeyanoo e pottital Dakaar denndinngal luutndere jogitiinde luutndiinde laamu Taayaa, e dow teddungal Hooreejo leydi Senegaal, M. Abdullaay Wad. Ngaal pottital gasiri ɗerewol ganndiraangol « La nanondiral dakaar", oɗon tawtoranoo. Tuma nde siifatee ndee noon on njiyaaka, mbele oɗon mbaawi famminde ko haɗnoo on tawtoreede oo sahaa?
Jamiil Wul Mansuur: Aa haa, mboɗo siftora ngaal pottital, ngaal nanondiral kam e jeewte mum. Hono no nganndir ɗon, min qiiminoo wonde fotnoo huccaneede ko luutndere ndernderi.

Min miijinoo ngam nafoore leydi ndii e nafoore demokaraasii e nder Moritani, fotnoo ko luutndere nderleydiire tawi wonaa tan luutndere caggalleydi. Ko ɗuum waɗi, min ƴettude sahaa amen, doole amen ngam darnude luutndere nder leydiire. Mboɗo sikki min ngollii ko mawni e ko himmi e yerɓinde laamu Taayaa.  Ɗuum ne ko ko waɗɗinoo min, mboɗo sikki ne min mbaɗii ɗuum. Ko goonga, luutndere  wonde caggal leydi ina seerti e luutndere nder leydiire sabu ngonkaaji e kaɓtorɗe ɗee mbaawaa wonde gootum.

AVOMM: Konngol maa e filñitere ɓesnguure to Tunisii e to Ejipti?

Jamiil Wul Mansuur: Mboɗo sikki, henndu hesuru demokaraasii ko ko wutti e feccere doŋre ndee, ko maande moƴƴere. Mboɗo sikki, ɓesnguuji ɗii nattii jaɓde laamuuji canndolinɗi. Haa teeŋti ko waɗi to Kodduwaar caggal peññingol keɓe kollitɗe ɗaftugol Alasan watara hay sinno haa jooni toon waɗi caɗeele. Caggal nde waylowaylo waɗi to Gine konakirii hay sinno teskaama ceerugol hakkunde daawal gadanal e ɗiɗaɓal, luutndiiɗo ɓooyɗo heɓii laamo to wattannde. Caggal ɗuum, filñitere ummii to Tunisii e to Ejipti ngam dillinde seddeeɓe ɓurɓe wojjude gite.

AVOMM: A jaaraama Hooreejo.

_____________________________________

Roɓindii konnguɗi ɗii: Mirey Hamelin e Muhamed Dogii ɓe avomm.com e Umar Aamadu Mbaay mo lowre Tawasul.

Firo Mammadu Saalif Mbaay/Pulaagu.com